Liiketoiminnan kasvu on usein myös yritysten koulutustarpeiden taustalla. Pelillisyydellä voidaan motivoida ja sitouttaa, mutta peliprojektitkin vaativat suunnittelua onnistuakseen.
Pelillisyys yhdistetään usein kilpailullisuuteen. Myyntitiimit ovat perinteisesti kilpailleet siitä, kenen ROI on suurin tai kuka vie eniten liidejä maaliin. Pelkät pisteet ja kilpailu eivät kuitenkaan motivoi kuin pientä osaa ihmisistä. Tutkimuksissa on osoitettu, että kun peliä käytetään opetukseen, liiallinen kilpailullisuus näyttää pikemminkin huonontavan oppimismotivaatiota ja tuloksia, sillä se johtaa helposti virheiden tekemisen pelkäämiseen ja huonompiin oppimisstrategioihin, puhumattakaan tilanteeseen liittyvistä stressituntemuksista.
Pelillisyysen hyödyt liiketoiminnalle tulevat itse asiassa yleensä aivan muualta kuin kilpailuihin yhdistetyistä pisteistä, tulostauluista tai viikon paras myyjä -palkinnoista. Silloin kun tavoitteena on oppiminen, monet myyntitiimitkin hyötyvät tutkimusten mukaan enemmän menetelmistä, jotka ruokkivat pelaajien henkilökohtaisen kehittymisen näkyväksi tulemista, itseilmaisun vapautta, palautteenantoa ja ryhmähenkeä. Tämä ei varmasti yllätä ketään, ja kovaa myyntipeliä pelataan onneksi enää lähinnä vanhoissa amerikkalaisissa elokuvissa.
Pelillisyydellä voidaan sitouttaa ihmisiä tavoitteisiin ja prosesseihin sekä motivoida ja tuoda osaamista esiin jopa paremmin kuin perinteisillä menetelmillä. Mutta onnistumisen kannalta olennaista on se, miten hyvin pelillä onnistutaan ruokkimaan pelaajien omia sisäisiä motivaatiotekijöitä.
Tietenkin kaikki yrityksen toiminta tähtää liiketoiminnan kasvuun, ja siksi pelillisyydestäkin etsitään apua erilaisiin toimintoihin. Henkilöstön kannalta yrityksen tavoitteet saattavat olla liian yleisiä tai heitä itseään kiinnostamattomia. Mutta pelillä voidaan parhaimmillaan sitoa yrityksen ja henkilön tavoitteet toisiinsa, vahvistaa pelaajan omaa kokemusta ammatillisesta osaamisestaan ja lisätä henkilön omanarvontunnetta sekä yhteishenkeä. Hyvinvoiva ja itseensä ja toisiinsa uskova henkilöstö yleensä myös tuottaa parempaa tulosta yritykselle.
Kun yrityksissä halutaan lähteä hyödyntämään pelillisyyttä, on hyvä istua alas ja miettiä, mitä pelillisyydellä halutaan saavuttaa. Peli auttaa yleensä osa-alueilla, jossa ihmiset halutaan sitouttaa paremmin johonkin tai esim. kun halutaan saada enemmän tietoa vaikka henkilöstön hyvinvoinnista, hiljaisen tiedon määrästä tai ideoista ja toimintatavoista. Kun on määritetty, mitä halutaan saada aikaan, on aika lähteä pohtimaan keinoja ja menetelmiä, joita käytetään. Tämän jälkeen peliprojekti onkin kuin mikä tahansa muukin projekti, eli vaatii huolellisen suunnittelun ja järkevät mittarit tavoitteiden toteutumisen todentamiseen.
Pelillisyyden hyödyntäminen ei ole vaikeaa tai kallista. Koulutuksiin liittyvät tarpeet saavat usein tarvittavaa lisäpotkua jo siitä, että olemassaolevat materiaalit siirtää toiseen muotoon. Oma henkilöstö on usein paras palautteenantaja ja inspiraation lähde myös pelillistämisprojekteissa. Kun osaa pyytää apua ja käytössä on järkevät työkalut, pelillisyyden hyödyt saadaan käyttöön samantien.
Jos pelillisyys töissä kiinnostaa, lue lisää Seppon for business -ratkaisuistamme tästä.