Lukemisen haaste
PISA-tutkimuksen tulokset puhututtavat aina niiden julkaisemisen paikkeilla ja niitä puidaan pitkään myös julkaisemisen jälkeen. Tutkimus järjestää maat paremmuusjärjestykseen, ja moni maa vertailee omia tuloksiaan innokkaasti muiden maiden tuloksiin.
Tutkimuksella on kuitenkin myös tärkeä rooli opetuksen kehittämisessä. Vuoden 2018 tulokset herättivät sekä ylpeyttä, että huolta. Niin kuin kaikissa tutkimuksissa, myös PISA-tutkimuksen tuloksiin voi olla samalla sekä tyytyväinen, että toivoa niiden olevan paremmat. Yksi viimeisimpien tulosten osa-alue on kuitenkin selkeästi herättänyt eniten keskustelua, lukutaito.
Erityisen mielenkiintoista on, että samaan aikaan kun Tilastokeskuksen mukaan kirjojen lukeminen on on yleisesti lisääntynyt ja PISA-tulosten mukaan erinomaisten lukijoiden määrä pysynyt lähes samana, on heikkojen lukijoiden määrä kasvanut paljon. Toisaalta, Tilastokeskuksen vuoden 2017 lukujen mukaan, erityisesti nuorten aktiivinen lukeminen oli laskenut jyrkästi ja PISA-tulosten mukaan juurikin heikkojen lukijoiden määrä kasvanut, eli nämä kulkevat käsi-kädessä. Miten me saisimme nuoret lukemaan? on varmasti kysymys, jota moni on mielessään pyöritellyt viime aikoina.
On selvää, ettei lukemiseen kannustaminen voi olla vain koulun vastuulla. Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on tiedostettu jo pitkään ja uusimmissa PISA-tuloksissa taustan merkitys voimistui edellisistä tuloksista. Jos jopa 63% suomalaispojista vastaa väittämään “Luen vain, jos on pakko” myöntävästi, on aika miettiä uusia ja vaihtoehtoisia tapoja kannustaa nuoria lukemaan. Sen sijaan, että keskitytään syyttämään sosiaalista mediaa ja digitalisaatiota yleensä lukuinnon hiipumisesta, olisi tärkeää pohtia millä tavoin näitä voisi hyödyntää lukuinnon elvyttämiseen.
Lukemisen pelillistäminen voisi oikeasti olla yksi keino innostaa lukemaan enemmän, erityisesti niitä koulun puolesta määrättyjä kirjoja. Samalla lukutaito ja tekstin analysoimistaidot kehittyvät, kun oppilas esimerkiksi purkaa lukemaansa peliksi rakennettuun kyselyyn. Eikö lukemisella kuitenkin tähdätä siihen, että lukija myös pohtii ja ymmärtää tekstiä. Ehkä, jos koulutehtävinä luettavien kirjojen lukukokemus olisi miellyttävämpi, voisi kiinnostusta löytyä enemmän myös vapaa-ajan lukemiseen.
Pelillisyys tarjoaa vaihtoehtoisen tavan myös opettajalle seurata lukemisen edistymistä, kerätä tietoa ja tarkistaa ovatko oppilaat lukeneet kirjan, sekä osaavatko he analysoida lukemaansa. Pelillisyys mahdollistaa myös eritasoisten lukijoiden huomioimisen. Vaihtoehtoja on lukemattomia ja koko lukukokemuksen voi rakentaa pelilliseen muotoon, jos kaikkien on vaikka tarkoitus lukea samat tekstit. Vaihtoehtoisesti voi lukemisen seurannan pelillistää, jolloin oppilaat kirjaavat edistymisensä esimerkiksi sepolla tehtyyn peliin.
Lukutaito tulee varmasti olemaan tapetilla vielä pitkään ja ratkaisuja lukutaidon parantamiseen mietitään kuumeisesti monella taholla. Mekin tulemme vielä varmasti palaamaan aiheeseen vielä myöhemmin. Vaikuttaahan lukutaito myös suuresti ympäröivän maailman ymmärtämiseen, kun iso osa informaatiosta on kuitenkin yhä tekstimuodossa.
Nyt seuraavan kerran, kun oppilaiden tulisi lukea jokin teos tai laajempi tekstikokonaisuus, mieti olisiko sinun mahdollista hyödyntää pelillisyyttä tehtävässä. Avoimin mielin koittamaan!
Lähteet:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].
Lukemisen Muutokset 2017, 1. Kirjojen lukeminen lisääntynyt – luettujen kirjojen määrä pienentynyt . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_001_fi.html
https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pisa-2018-suomi-lukutaidossa-parhaiden-joukossa