Tiiviimmäksi tiimiksi yhdessä pelaten

Elisa Kouvonen
Elisa Kouvonen
30.6.2016

Helsingin kaupungin elinkeino-osaston henkilöstö heittäytyi pelaamaan Seppolla ja oppimaan toisistaan jotain uutta. ”Mahtava kokemus! Todella hyödyllistä! Avasi ainakin meidän joukkueen silmiä! Yksi uusi projektikin syntyi!” kuului palaute.


Innostuin valtavasti Seppon ideasta; pelillistetystä oppimisesta, ja halusin testata, mitä se voisi tuoda perehdytykseen, tiimien väliseen yhteistyöhön sekä isompien yksiköiden yhteisen tekemisen kautta jaettuun tietoon. Asiantuntijuus on muuttunut verkostomaisen työtavan mukana. Ongelmat ovat ratkaistavissa hyödyntämällä oman osaamisen lisäksi kollegojen asiantuntemusta. Mutta mitä tapahtuu, kun asiantuntijoilla ei ole enää riittävästi aikaa ratkoa asioita yhdessä? Kokouksia on, mutta muistetaanko niissä, miten yhdessä voidaan saada aikaan parempia ratkaisuja? Tuliko joku myöhässä, joku lähti aikaisemmin, kolmannella olikin päällekkäinen kokous?

Sen sijaan, että olisimme jakaneet tietoa sähköpostilla ja yksikkökokouksissa, päätimme kokeilla pelaamista. Kokeiluhypoteesini oli, että peli irrottaa ihmiset tutusta ja rohkaisee kiinnittämään huomiota eri asioihin, kohtaamaan toisensa eri tavoin kuin kokouksissa ja sitouttaa sekajoukkueissa tutustuneita tiimiläisiä ponnistelemaan yhdessä. Kerrankin oli myös aikaa keskustella asioista, jotka ovat erittäin tärkeitä mutta joille ei koskaan tunnu olevan aikaa. Mutta tapahtui myös paljon, mitä en osannut odottaa.

Kokosin tiimeistä porukan, jolla lähdimme rakentamaan peliä. Mietimme pelin teemaa, kehyskertomusta, tehtäviä ja pelin tulosten hyödyntämistä jatkotyössä. Yhteiset keskustelumme näissä työryhmissä, joissa oli erilaista osaamista, harvoin yhdessä työskenteleviä ihmisiä ja aivan ratkaisevan laatuisia kysymyksiä, yllättivät hyödyllisyydellään ja hauskuudellaan: ”Mikä on haaste, jonka haluaisimme ratkaista? Miten asiakas hyötyy yhteistyöstämme? Mitä toisessa yksikössä pitäisi ymmärtää työstämme?” 

Teimme kokonaisuudessaan kolme peliä, joista ”perehdytyspeli” on vielä menossa. Tiimien kanssa keskityimme ratkomaan yhdessä asiakasohjauksen case-tapauksia sekä syventämään ymmärrystä työhyvinvointiin vaikuttavista asioista. Yksiköiden pelissä käytimme simuloituja asiakasneuvontatilanteita, tehtävänä oli myös kirjoittaa annetusta aiheesta kaupunginjohtajan puhe sekä valokuvin löytää Helsingin kaupunkikuvasta strategiastamme tuttuja asioita.  Nopeallakin yhteispohdinnalla saatiin tuntumaa siihen, miten eri tiimit ja yksiköt voisivat antaa omaa panostaan, erilaista osaamista projektien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Suurimmat haasteet koimme pelin rakennetta miettiessä (miten varmistamme, että kaikki joukkueet eivät ole samassa paikassa samaan aikaan? Miten hyödynnämme tehtävissä myös videota, kuvaa ja ääntä?) sekä teknisissä kysymyksissä (pelin käyttömukavuus Ipad vs älypuhelin). Muuten suhtauduimme yllättäviin haasteisiin mahdollisuutena; joukkueet ratkovat ne yhteistyönä, joka parhaimmillaan vahvistaa tiimihenkeä.

Itse yllätyin siitä kuinka koukuttavaa, ei vain pelaaminen, vaan myös pelien rakentaminen on. Kolme peliä on valmiina mutta silti mielessä pyörii uusia peli-ideoita ja soveltamismahdollisuuksia!