Ylös, ulos ja retkelle
Vaikka on vasta maaliskuun alku, moni varmasti miettii jo tulevien kevätkuukausien retkipäiviä ja mahdollisia ulkona toteutettavia opetustuokioita. Pohjoisessa Suomessa nautitaan vasta talvilomasta, mutta etelässä on jo päästy nauttimaan ihanista, aurinkoisista kevätpäivistä!
Siksi ajattelin ujuttaa tähän väliin hiukan pohdintaa ulkona pelattavista Seppo-peleistä ja erityisesti luontoon tutustumista varten tehdyistä peleistä (metsäihminen täällä hei!).
Olen viime aikoina käynyt aika paljon läpi Seppon pelikirjastoon jaettuja pelejä ja on ollut hienoa huomata, kuinka paljon Seppoa yhä käytetään ulkona luokkahuoneesta. Pelkästään hakusanalla ”luonto” löytyy 50 peliä, ”jokamiehenoikeudet” tuottaa tulokseksi 5 peliä.
Erityisesti erilaisiin retkiin Seppohan soveltuu todella hyvin, oli sitten kyse retkestä museoon tai ihan vaikka luontokohteeseen. Toki retket vaativat opettajalta hiukan valmisteluja, jotta taustamateriaalit saa syötettyä Seppoon. Jos retki kohdistuu johonkin tiettyyn kohteeseen, kannattaa tietenkin tutustua, mitä materiaalia paikalla on tarjota verkosivuilla. Museoilla esimerkiksi on hyvin kattavasti tietoa tarjolla eri näyttelyistä, jota voi hyödyntää pelin rakentamisessa. Säästyy ehkä itse yhdeltä ylimääräiseltä reissulta. Toisekseen, pikainen haku Seppon pelikirjastosta saattaa paljastaa, että kohteesta on tehty jo peli. Olisikohan siinä tehtäviä, joita voisit hyödyntää omassa pelissäsi? Tietenkin kannattaa myös jutella opettajakollegoiden kanssa millaisia suunnitelmia heillä on, saisitteko tehtyä yhdessä pelin, jota voi sitten käyttää useamman luokan kanssa?
Ulos luontoon
Monilla alueilla on erilaisia luontopolkuja, joiden varrella on esimerkiksi infotauluja alueen eläimistä ja kasvillisuudesta. Noiden taulujen tietoa voi helposti hyödyntää pelissä. Eräässä koulutuksessa yksi opettaja kommentoikin Seppoa todella näppäräksi siksi, ettei oppilaiden tarvitse ottaa monisteita ulos mukaan ja opettajakin voi tehdä arviointia sitä mukaa kun vastauksia tulee, jos ei sitten itse ole ulkona mukana. Kannattaakin aina miettiä, mitkä ovat pelin tavoitteet. Onko se vain työväline sen varmistamiseen, että oppilaat ovat kiertäneet vaadittavat rastit vai onko pelin tarkoitus kannustaa oppilaita pohtimaan kohtaamiaan asioita ja kysymyksiä.
Alakoulun 4. luokkaa opettava ystäväni pitää retkikerhoa joka toinen perjantai ja juttelimme jokin aika sitten siitä, kuinka paljon oppilaat tykkäävät heidän retkistään. Myös ne oppilaat, jotka selkeästi eivät ole paljon luonnossa liikkuneet. En ollut tullut ajatelleeksi aikaisemmin, että todellakin joillekin oppilaille se kouluaikana luonnossa oleminen saattaa olla ainoa mahdollisuus liikkua esimerkiksi metsässä ja tulla tutuksi luonnon monimuotoisuuden kanssa. Siksi on aivan ihanaa, että opettajat näkevät vaivaa valmistellessaan erilaisia retkiä ja suuntaavat oppilaiden kanssa ulos.
Myönnän kyllä, että itse metsäilen koirieni kanssa oikein hyvin ilman pelejäkin. Voisin kuitenkin itsekin saada irti joistain retkikohteista selkeästi enemmän, jos minulla olisi jokin, joka haastaisi kunnolla tutkailemaan maastoa ja sitä mitä siellä kasvaa. Yksi syy siihen, miksi en tunnista sieniä on se, että mielestäni on aina ollut kovin tylsää opetella mitään suoraan vaikka kirjasta. Minä toki menen metsään ihan vapaaehtoisesti, enkä osana oppituntia. Siksi koenkin todella tärkeäksi sen, että oppilaidenkin luontoretket ovat positiivisia oppimiskokemuksia heille, jotta hekin joskus ehkä menevät metsään, vapaaehtoisesti.
Toivotaan, että kevään retket toteutuvat eikä meidän Suomessa tarvitse koronaviruksen takia siirtyä etäopiskeluun. Etäoppimiseenkin Seppo on tietenkin loistava lisämauste, mutta se on jo ihan oma blogipostauksensa sitten!
-Riika
P.S. Kannattaa pelikirjaston retki-, seikkailu- ja luontopelien lisäksi tutustua WWF:n valmiisiin Suuri Rantaseikkailu ja Vesistömysteeri -peleihin. Pelit löytyvät pelikirjastosta ja niistä löytyy lisätietoa WWF:n sivuilta : https://wwf.fi/opettajille/opetusmateriaalit/mobiilioppimateriaalit/