4 syytä, miksi pelillistäminen on ketterän työssäoppimisen ytimessä
4 syytä, miksi pelillistäminen on ketterän työssäoppimisen ytimessä
Elämme neljättä teollista vallankumousta, ja työympäristö muuttuu nopeasti monien meistä kohdalla. Tämän seurauksena myös taidot ja osaaminen sekä osaamisprofiilit, joita yritykset etsivät työntekijöiltä, muuttuvat jatkuvasti.
HRD-ammattilaiset ja henkilöstöosastot tuntevat tämän taakan jokapäiväisessä työssään. Miten kehittää työvoimaa ympäristössä, jossa eiliset taidot ovat pian vanhentuneita ja työtahti on usein niin kova, että meillä on tuskin varaa ottaa ihmisiä päiviksi ja viikoiksi pois koulutukseen? Ovatko ulkopuoliset koulutukset investointien arvoisia, ovat monet henkilöstöosastot alkaneet miettiä.
Organisaation ulkopuolella opitun tiedon jalkauttaminen voi olla vaikeaa
Klassiset oppimismenetelmät taitojen ja osaamisen kehittämiseksi, esimerkiksi yrityksen ulkopuolisten koulutusorganisaatioiden järjestämät koulutusseminaarit, on harvoin suunniteltu vastaamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin, jotka ovat usein hyvin yrityskohtaisia.
Myös toinen haittapuoli liittyy toimipaikan ulkopuolella tapahtuvaan koulutukseen. Onko sinulle koskaan käynyt niin, että inspiroivan kurssin jälkeen palaat työpaikallesi uusista ideoista kuhisevana vain huomataksesi pian, että vaikka kollegasi osoittavat alkuinnostusta, päivittäisiä työtehtäviään hoitavien ihmisten rutiineja ja uria on hyvin vaikea muuttaa? Huolimatta sinun ja pomosi ja luultavasti jopa kollegojesi hyvistä toiveista opitun tiedon siirtyminen voi olla heikkoa. Organisaation ulkopuolella tapahtuvan oppimisen hyödyt jäävät yksilötasolle.
Olen tullut huomaamaan, että ulkoisista koulutuksista saadun oppimisen levittäminen organisaatiossa on usein hyvin vaikeaa. Miten kuroa umpeen kuilu erityisten, arkipäivän ongelmien ja työvoiman ajan tehokkaan kehittämisen välillä? Onko olemassa keino, jolla organisaatiot ja niiden yksittäiset jäsenet voivat oppia tavalla, jolla on mielekkäitä ja siirrettävissä olevia tuloksia myös jokapäiväisessä elämässä?
Ketterä oppiminen ja pelillistäminen lähtevät liikkeelle todellisista ongelmista
Yksi ehdotus organisaation oppimisen parantamiseksi on ketterän oppimisen käsite (Longmuß & Höhne, 2017). Se ottaa lähtökohdaksi organisaation ja sen jäsenten konkreettiset, ajankohtaiset tarpeet ja tuo oppimisen organisaatioon ongelmalähtöisen lähestymistavan kautta.
Ketterän oppimisen juuret ovat ketterissä projektinhallintatekniikoissa, erityisesti ohjelmistokehityksessä yli 20 vuotta sitten alkunsa saaneessa menestyksekkäässä Scrum-kehyksessä. Tänä päivänä Scrum on laajalti vakiintunut sekä siirretty laajemmalle oppimisen kentälle eri toimialojen ja yritysten konteksteissa. Siinä korostetaan tiimityötä, joustavuutta nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja moniammatillista kehitystiimiä, jotka työskentelevät yksikkönä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Mikä tärkeintä, Scrum on tarvelähtöinen, refleksiivinen ja perustuu ongelmalähtöisen oppimisen (tai tutkivan oppimisen) periaatteisiin. Tämän vuoksi se sopii erinomaisesti työpaikkalähtöiseen oppimiseen, joka lähtee liikkeelle todellisista ongelmista ja haasteista, joita käsitellään siellä, missä ne syntyvät, eli organisaatiossa ja sen ihmisissä.
Yksi hyödyllinen työkalu ketterän oppimisen työkalupakissa on pelillistäminen. Ketterässä oppimisessa keskitytään oppimisen ja tekemisen vaiheiden vuorotteluun todellisessa työkontekstissa, ja pelillistäminen keskittyy laserilla molempiin. Sen keskeisessä DNA:ssa on tekemällä oppiminen.
- Pelillistämistä voidaan käyttää helpottamaan oppimisen siirtämistä koulutuksesta todellisiin työtehtäviin esimerkiksi uuden strategian kontekstualisoinnissa tai yrityksen arvojen työstämisessä. Tämä voidaan tehdä laatimalla oppijoille tehtäviä, joissa heidän on selvitettävä, miten yrityksen strategia tai arvot vaikuttavat ja näkyvät heidän päivittäisissä työtehtävissään.
- Pelillistetty koulutus voi olla myös jaettuja oppimisprojekteja, jotka kannustavat vertaisyhteistyöhön ja sosiaalisiin oppimiskokemuksiin epävirallisessa ympäristössä. Tiimipohjaisilla pelillistämisratkaisuilla pyritään usein parantamaan ryhmähenkeä, oppimaan toisiltaan ja käyttämään osallistavia pelimenetelmiä. Ne voivat myös helpottaa yksilöllistä tai tiimikohtaista pohdintaa.
- Pelillistämisen avulla voidaan keskittyä räätälöityyn oppimiseen ja/tai osaamisen kehittämiseen, joiden lähtökohtana voivat olla työpaikan todelliset ongelmat ja haasteet.
- Pelillistäminen voi auttaa tekemään työpaikkakoulutuksesta sitouttavampaa ja tehokkaampaa.
Pelillistäminen on tulevaisuuteen suuntautunut oppimiskehys
Voidaksemme tuoda kilpailuetua ihmisten avulla myös meidän HR-ammattilaisten on ajateltava roolimme ja työskentelytapamme uudelleen. Kuten KPMG International:in Global People and Change -yksikön johtaja Robert Bolton sanoo, HR-organisaatioiden ja niissä työskentelevien ihmisten on oltava tiennäyttäjiä ja rakennettava jotain ainutlaatuista.
Hän ehdottaa, että henkilöstöhallinnon olisi oltava rajatumpi ja reagoitava ympäristön signaaleihin. Konkreettisesti tämä tarkoittaa erityisesti nyt, kun navigoimme pandemian kanssa elävässä maailmassa, että henkilöstöosastojen on tehtävä seuraavaa
- Ole avoin kokeiluille
- Haasta vallitseva tilanne
- Tee yhteistyötä yli toiminnallisten rajojen
- Sovelletaan suunnitteluajattelun tekniikoita
Olen täysin samaa mieltä. Nämä neljä uudistumisen pilaria ovat myös ketterien työ- ja oppimistapojen sekä pelillistämisen keskeisiä periaatteita. Mitä ainutlaatuisuuteen tulee, työntekijöille suunnattu pelillistämishanke voi hyvinkin olla uusi, raikas oppimistapa, joka lähtee liikkeelle yrityksesi, oppijasi ja liiketoimintatavoitteidesi ainutlaatuisista tarpeista ja vastaa niihin.
Haluaisitko kokeilla pelillistämistä ja nähdä, mitä se voi tarjota organisaatiollesi?
Ota meihin yhteyttä tästä! Yhteydenotto ei sido mihinkään.
Lisätietoja: Katerina Eskelinen, Sales Manager, +358 40 528 4828