Pelin suunnittelu - Näin suunnittelet oppimispelin

Santeri Jaakkola
Head Trainer and Game Producer
23.5.2022
Pelin suunnittelu - Näin suunnittelet oppimispelin

Pelillistäminen toimii ja se on tullut jäädäkseen. Uusien teknologioiden ansiosta se onnistuu entistä helpommin ja matalla kynnyksellä yritysmaailmassa. Mutta miten pelin suunnittelu tapahtuu? Mitä asioita on otettava huomioon? Mistä lähteä liikkeelle pelin suunnittelussa?


Ennen kuin ryntäät suin päin toteuttamaan itse peliä, on otettava aikaa pelin suunnittelulle. Tässä pätee vanha sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Jatka siis lukemista. Huomaat, että pelin suunnittelu voi olla paitsi hauskaa, myös antoisaa. 

Lue artikkeli: Mitä pelillistäminen on? Esimerkkejä ja kuinka hyödyntää sitä

Pelin suunnittelu ─ Mistä lähteä liikkeelle? 

Nyt, kun tiedät haluavasi suunnitella oppimispelin, mietit varmaankin mistä lähteä liikkeelle. Vastaus on yksinkertainen: tavoitteista. Mutta aivan näin helppoa se ei ole. 

Tavoitteiden lisäksi on oltava selkeä teema, kuten työhön perehdytys. Yhteen peliin ei voi laittaa kaikkea mahdollista ja siksi on rajattava. Pelin suunnittelu on helpompaa, kun tavoitteet ja teema ovat kirkkaana mielessä.  

Siinä voidaan hyödyntää TTT-kaavaa. Kyseessä on kolme yksinkertaista tavoitetta, joiden avulla saat selkeät suuntaviivat. Pelin suunnittelu ei mene mönkään, kun otat nämä kolme asiaa huomioon. 

1. Tieto

On tärkeää pohtia, mitä tietoa pelaajan halutaan oppivan pelin kautta. Puhutaan pelin tietotasosta. Kysymys kuuluukin: mitä tietoa pelaaja oppii? Mikä on tärkeää tietää?

Tätä on hyvä pohtia teeman ympärille. Jos teemana on työhön perehdytys, silloin mietitään, mitä asioita työntekijän pitää tietää työssään. Pelillistäminen mahdollistaa sen, että ihminen omaksuu tietoa paremmin. Siitä jää vahvempi muistijälki. Tietoa voi olla paljon, mutta sopivasti rajaten.  

2. Taito

Pelillistämisen hienous on siinä, että pääsee tekemään. Se tehostaa oppimista ja sen avulla voidaan saada muutoksia aikaan. Siksi tässä kohdin on mietittävä, mitä taitoja pelaajan halutaan oppivan ja millaiset tehtävät tukevat sitä?

Esimerkiksi työhön perehdytyksessä on hyvä pohtia, mitä taitoja työntekijä tarvitsee työssään. Mitä taitoja hänen on opittava, jotta työ sujuu kuin tanssi? Kun tietää, millaisia taitoja tarvitaan, pelin suunnittelu edistyy. 

3. Tunne

Kolmantena ovat tunnetason tavoitteet. Millaisia tunteita pelaajan halutaan kokevan pelin aikana? Liittyvätkö tunteet johonkin asiaan vai työnantajaan? Muuttuuko pelin aikana mielipide jostain?

Tunteet ohjaavat ihmisten toimintaa. Ne jäävät mieliin vahvasti ja niiden kirjo on laaja. Pelin avulla voidaan luoda jännityksen tunnetta, seikkailun tuntua, iloa, hämmästystä, mielihyvää… Lisäksi on hyvä pohtia niitä asioita, jotka todella kiinnostavat meitä ihmisiä, kuten status, palkinnot, kilpailu.

Pelin suunnittelussa sisältö on ykkönen

Pelin suunnittelu alkaa sitten, kun sisältö on suunniteltu. Kenelläkään ei ole taikanappulaa, joilla muuttaa ajatuksia tai käyttäytymistä. Hyvä sisältö pystyy kuitenkin opettamaan, oivalluttamaan ja innostamaan muutoksiin. Siksi se tulee miettiä hyvin tarkkaan.

Oppimispelin sisältö on verrattavissa opetussisällön suunnitteluun. Pitää tietää, mitä pelaajille opetetaan. Vasta sitten voidaan alkaa miettiä, miten se saadaan pelin muotoon. Yritykset ja organisaatiot, joissa koulutusmateriaalit ovat valmiina, pääsevät helpommalla. 

Käytännössä pelin suunnittelu on sitä, että sisältö, kysymykset ja ideat kerätään Wordiin tai muuhun vastaavaan ohjelmaan. Työn suuruus riippuu täysin siitä, onko valmiina materiaalia, jota hyödyntää vai lähdetäänkö liikkeelle nollasta.

Yrityksellä voi olla esimerkiksi perehdytysopas. Kun työhön perehdys halutaan pelillistää, silloin hyödynnetään olemassa olevaa opasta ja katsotaan ne kohdat, jotka halutaan peliin. Näin pelin suunnittelu soveltaa olemassa olevaa sisältöä. 

Itse pelin suunnittelu ja toteutus eivät vie paljoa aikaa (puhutaan päivistä), jos sisältö on valmiina ja pelistä tehdään yksinkertainen. Mikäli halutaan haastavampi peli ja pelillisempi sisältö, jossa on paljon video- ja äänisisältöä, tehtäviä ja tarkkaan mietitty tarina, on asia eri. 

Tietenkin pelin suunnittelu vie silloin enemmän aikaa ja siihen voi mennä muutama kuukausi. Oletuksena, että pelin suunnittelu tehdään oman työn ohella. Työkavereiden kanssa yhdessä ideoiden työskentely on yleensä nopeampaa ja hauskempaa. Pelin suunnittelu tapahtuu ennen kaikkea korvien välissä ja ihmisten välisissä keskusteluissa. 

Pelin suunnittelu ja käytännön asiat

Luonnollisesti pelin suunnittelu vaatii huomioimaan käytännön asiat, jotka osaltaan auttavat rakentamaan pelisuunnitelman. 

Käytännön kysymyksiä, joita on hyvä pohtia: 

  • Pelataanko etänä vai yhdessä? 
  • Kuinka monta pelaajaa on?
  • Kuinka pitkä peli on ajallisesti?
  • Miten vaikea peli on? 
  • Millaisia tehtäviä peli sisältää?
  • Miten audiovisuaalista sisältöä hyödynnetään? 
  • Voiko pelin sisältöä hyödyntää myöhemmin tai käyttää toisessa tilanteessa?

Pelin kulkuun vaikuttaa se pelataanko etänä vai yhdessä. Paikan päällä pelatessa voidaan hyödyntää rekvisiittaa. Etäpelaajille tuskin tällaista mahdollisuutta pystytään järjestämään. Pelaajien määrä vaikuttaa myös. Pitää miettiä, annetaanko palautetta kasvotusten, kirjallisesti vai tehdäänkö erillinen palautteenantotilaisuus. 

Pelin kestoa harvoin tiedetään pelin suunnitteluvaiheessa. Siksi kannattaakin pohtia, miten paljon pelaamiseen voidaan käyttää aikaa. Pelin vaikeustasoa on hyvä miettiä pelin suunnittelussa. Halutaanko helppo ja nopeasti pelattava peli, vai kaivataanko siihen sopivasti haastetta? 

Pelin tehtävät täytyy suunnitella kohdeyleisön mukaan. Tehtävissä kannattaa hyödyntää audiovisuaalista materiaalia eli kuvia, videoita ja ääntä. Ne auttavat luomaan pelistä mielenkiintoisen. 

Videoiden ja äänitteiden ei tarvitse olla ammattilaisen tekemiä, vaan ne voidaan tehdä itse. Tärkeintä on sanoma. Ei se, miten hienosti ne on tehty. Tavallinen kännykkä riittää, jolloin pelin suunnittelu, toteutus ja itse pelaaminen tapahtuvat matalalla kynnyksellä. 

On myös aiheellista miettiä, voidaanko pelin sisältöä hyödyntää myöhemmin tai jossain muussa tilanteessa? Sama peli voi toimia vuodesta toiseen, jolloin se ei jää kertarykäisyksi ja ö-mappiin pölyttymään. 

Pelin aikana voi syntyä hyvää materiaalia markkinointiin tai johonkin muuhun tarkoitukseen. Tehtävänä voi olla valokuvien otto, joita pystyy myöhemmin käyttämään sosiaalisessa mediassa. Kerran huvipuistossa eräälle laitteelle ei ollut nimeä, joten pelissä työntekijöitä pyydettiin ideoimaan uusi nimi. 

Tietenkään se ei ole ensisijainen tavoite, mutta pelin suunnittelussa tämä on fiksua ottaa huomioon. Siten saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. 

Pelin suunnittelun tärkeät elementit

Pelin suunnittelussa hyödynnetään peleistä tuttuja elementtejä, kuten tasot, pisteet ja yhdessä tekeminen, jotka haastavat menemään eteenpäin ja kehittävät. Monet vannovat koodilukon nimeen. 

Koodilukko tarkoittaa sitä, että tehtävä lukitaan kolmen numeron taakse ja ne on laitettava järjestykseen. Tehtävästä löytyvät vihjeet. Joskus ne on piilotettu aikaisempiin tehtäviin, jolloin pelaaja joutuu kertaamaan niitä. 

Toinen esimerkki suositusta tehtävästä on post-it -lappujen kuvaus. Pelaaja laitetaan esimerkiksi keksimään inspiroiva lause post-it -lapulle ja kuvaamaan se. 

”Mikä yhdistää ihmisiä? Armeija? Kulta? Liput? Ei, vaan tarinat. Mikään maailmassa ei ole kunnon tarinaa mahtavampi.
Sitä ei estä mikään. Yksikään vihollinen ei voi sitä voittaa.”
 – Tyrion Lannister, Game of Thrones

Tarinankerronta on yksi pelillistämisen vaikuttavimmista elementeistä, ellei jopa vaikuttavin. Ihmiset ovat kautta historian rakastaneet tarinoita, kerääntymistä nuotion äärelle. Hyvän tarinan kertomisessa on jotain taikaa. Ja se koukuttaa. 

Aivan kuten pelikin. Siinä on oltava jokin punainen lanka, joka johdattaa pelaajan tehtävästä toiseen. Yksinkertaisimmillaan se on jokin tarina, jonka ympärille tehtävät rakennetaan. Yritysmaailmassa se voi olla vaikka ”Päiväni tässä ammatissa”, jolloin pelaaja kokee päivän aikana erilaisia asioita. 

Lopuksi 

Pelin suunnittelu on kuin palapeli. Kokonaiskuva täytyy olla ensin mielessä ennen kuin lähdetään työstämään palapelin palasia. 

Kaiken avain on ensin miettiä tavoitteet ja mikä ihmisiä aidosti kiinnostaa. Sen jälkeen tehdään pelin suunnittelu, jossa käytetään peleistä tuttuja elementtejä. Näistä syntyy pelin taika, joka näkyy ja saa pelaajat innostumaan.

Oliko artikkeli hyödyllinen? Jaa se somessa! Näin muutkin saavat apua pelin suunnitteluun.


Categories