Opettaja pelintekijänä OSA 1
Opettaja pelintekijänä OSA 1
Mitä opettajat ajattelevat Sepposta ja pelien tekemisestä? Millaisia Seppo-pelejä opettajat tekevät? Seppo-aiheinen gradututkimus selvitti! Tämä kaksiosainen blogikirjoitus avaa tutkimuksen tuloksia ja oppeja.
Graduseminaarin alkaessa keväällä 2018 aloitin samoihin aikoihin työt Seppolla. Uusi työ herätti paljon kysymyksiä. Opetellessani käyttämään Seppoa pohdin, millainen on hyvä oppimispeli ja miten sellainen tehdään. Mietin myös, tarvitsisivatko Seppon käyttäjät enemmän tukea pelien tekemiseen. Graduprojekti mahdollisti sen, että pystyin syventymään aiheeseen tarkemmin.
Itsekin opettajan töitä pitkään tehneenä minua kiinnosti erityisesti opettajan näkökulma. Halusin selvittää, millaisia kokemuksia opettajilla on Seppo-pelien tekemisestä ja käyttämisestä opetuksessa. Päädyin haastattelemaan 14 peruskoulun opettajaa, jotka olivat luokanopettajia ja aineenopettajia eri oppiaineista. Kaikilla opettajilla oli Seppon käyttämisestä jo jonkin verran kokemusta ja mukana oli myös Seppoa pitkään käyttäneitä eksperttejä.
Aikaisempaa tutkimusta opettajista digitaalisten pelien tekijöinä löytyi vain vähän. Löytämäni tutkimukset keskittyivät pääasiassa kursseihin, joilla opettajat tekivät oppimispelejä ohjelmointitaitoja vaativilla alustoilla. Ei siis ihme, että aikaisemmissa tutkimuksissa tekniset haasteet opettajien pelisuunnittelussa korostuivat.
Seppo-pelien tekemisessä opettajien kokemus oli varsin erilainen. Kaikki haastattelemani opettajat olivat sitä mieltä, että Seppo-pelien tekeminen oli teknisesti helppoa. Opettajat kertoivat, että Seppon käytön oppi hyvin nopeasti. He myös kiittelivät hyviä tutorial-videoita ja asiakastukea. Seppo helpotti siis huomattavasti digitaalisten oppimispelien tekemistä.
Opettajien kokemukset Seppo-pelien sisällöllisestä suunnittelusta vaihtelivat. Osa opettajista kertoi pelien ideoimisen olevan hauskaa ja helppoa, mutta osalle opettajista hyvän pelin tekeminen tuntui haastavalta. Aikaisemmassa opettajien pelisuunnittelua koskevassa tutkimuksessa on noussut esiin samankaltaisia haasteita – ei ole välttämättä helppoa tehdä peli, joka on pelillisesti oppilaita kiinnostava ja toisaalta oppimisen kannalta mielekäs. Seppoa käyttävät opettajat olivat kuitenkin pitkälti pystyneet voittamaan tämän haasteen, sillä he pitivät tekemiään pelejä pääosin onnistuneina ja kokivat opetuksellisten tavoitteiden täyttyneen suurelta osin pelitilanteessa. He myös raportoivat oppilaiden osallistuneen pelaamiseen pääosin aktiivisesti ja innostuneesti.
Opettajien mukaan Seppon lisäarvo syntyi monestakin eri asiasta. He pitivät siitä, että Seppolla pystyi luomaan juuri heidän omia tarkoituksiaan vastaavan oppimispelin. Pelillä opettaminen toi opetukseen vaihtelua ja monipuolisuutta, mistä oppilaat pitivät. Seppo myös tuki liikkumista ja opetuksen siirtämistä luokkahuoneen ulkopuolelle. Positiiviset tulokset eivät olleet itselleni yllätys, mutta sain varmistuksen sille, että Seppo todellakin on helppokäyttöinen ja hyödyllinen opetustyökalu. Opettajien kertomuksista sai myös hyviä neuvoja pelien tekemiseen. Tässä muutamia:
- Mieti tarkkaan pelin tavoitteet – Mitä haluat pelillä opettaa ja miksi teet se pelillä paremmin?
- Tee peli yhdessä kollegan kanssa tai osallista oppilaat pelin tekemiseen ajankäytön ja ideoinnin helpottamiseksi
- Aloita simppelistä – yksinkertainenkin toteutus on usein tarpeeksi
- Kun olet valmis siirtymään seuraavalle tasolle pelintekijänä, inspiroidu kirjoista, leffoista ja muista tarinoista
- Älä ole turhan itsekriittinen – aina ei välttämättä onnistu täydellisesti, mutta se ei ole vakavaa ja tekemällä oppii!
Blogikirjoituksen toisessa osassa kerrotaan, millaisia pelejä opettajat olivat tehneet. Luvassa siis ideoita Seppo-pelien tekemiseen!
-Maarit Röynä
Lähde: Röynä, M. (2019). ”Oppilaat ylös penkeistä ja vaihtelua päivään”. Seppo-peli opetustyökaluna. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.