Palkka-avoimuus testaa esihenkilöiden toimintavalmiutta

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi lisää paineita avoimiin palkkakeskusteluihin. SeppoQ auttaa esihenkilöitä harjoittelemaan haastavia tilanteita turvallisesti.
Simulaatiot | Toimintavalmius

Palkka-avoimuus testaa esihenkilöiden toimintavalmiutta

Kauppalehti käsitteli sunnuntaina 17.5.2026 julkaistussa jutussaan EU:n palkka-avoimuusdirektiivin vaikutuksia suomalaisiin työpaikkoihin ja esihenkilöihin. Jutussa haastateltiin Seppon toimitusjohtajaa Mervi Pänkäläistä sekä EY:n osakasta Hannu Tyyskää, ja esiin nousi erityisesti esihenkilöiden valmius käydä aiempaa avoimempia palkkakeskusteluja. Näitä haastavia kohtaamisia voi ja kannattaa harjoitella jo etukäteen. SeppoQ on kehitetty juuri tähän tarpeeseen.

Voit lukea Kauppalehden artikkelin täältä.

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi lisää läpinäkyvyyden vaatimuksia

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi antaa työntekijälle lakisääteisen oikeuden saada tietoa siitä, miten hänen palkkansa suhteutuu samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden keskimääräisiin palkkatasoihin sukupuolen mukaan eriteltynä.

”Nykyäänkin samasta työstä tulee maksaa samaa palkkaa, jollei palkkaerolle ole hyväksyttävää syytä, mutta direktiivin myötä työntekijän tiedonsaantioikeus laajenee”, sanoo EY:n osakas Hannu Tyyskä.

Se tarkoittaa, että esihenkilöiden pitää pystyä perustelemaan palkkoja aiempaa läpinäkyvämmin.

Direktiivin kansallinen täytäntöönpano etenee: tämänhetkisen tiedon mukaan hallituksen esitys annetaan eduskunnalle juhannusviikolla.

Harjoittelu tekee mestarin – myös palkkakeskusteluissa

Haastavien vuorovaikutustilanteiden harjoittelua varten Seppo on kehittänyt yhdessä EY:n asiantuntijoiden kanssa tekoälypohjaisen simulaatioratkaisun. Harjoittelu toteutetaan SeppoQ-alustalla realististen, tosielämän tilanteita mukailevien skenaarioiden avulla.

”Olemme olleet varmistamassa, että direktiivin tulkinta simulaatioiden tilanteissa on niin oikea kuin se voi tällä hetkellä olla”, Tyyskä sanoo ratkaisun sisällöistä.

Harjoitus voi alkaa esimerkiksi tilanteesta, jossa naispuolinen työntekijä kysyy esihenkilöltään, miksi samassa tehtävässä toimivien miesten palkat ovat korkeampia. Osallistujat vastaavat omin sanoin – realistisen paineen alla, mutta ympäristössä, jossa virheistä voi vielä oppia.

SeppoQ etenee kolmessa vaiheessa.

Ensin kartoitetaan lähtötaso, jolloin syntyy rehellinen kuva siitä, missä ollaan.

Toisessa vaiheessa harjoitellaan: tekoäly antaa palautetta ja edistymistä seurataan tiedon, viestinnän ja päätöksenteon osa-alueilla.

Kolmannessa vaiheessa mitataan todellinen valmius: uusinnat eivät ole enää mahdollisia ja tilanteet ovat haastavampia.

Johto näkee tulokset tiimi-, rooli- ja yksikkökohtaisesti.

”Ihan jokaisessa organisaatiossa harjoittelu on tärkeää. Etenkin sellaisilla aloilla, joilla esihenkilöt eivät ole saaneet erillistä HR-koulutusta”, Seppon toimitusjohtaja Mervi Pänkäläinen sanoo.

Tekoäly arvioinnin apuna

Simulaatioharjoituksissa tekoäly analysoi jokaisen vastauksen: ymmärtääkö esihenkilö tilanteen herkkyyden, osaako hän perustella päätöksiä johdonmukaisesti, entä miten hän kommunikoi paineen alla?

Arviointi ei perustu geneeriseen tekoälyyn, vaan Seppon neljäntoista vuoden pedagogisella kokemuksella kehittämään viitekehykseen ja arviointirubriikkeihin, joiden avulla voidaan tunnistaa toimintavalmiutta aidoissa työelämätilanteissa.

“Syntyvä tieto perustuu todelliseen toimintaan käytännön tilanteissa, ei itsearviointeihin”, Pänkäläinen painottaa.

Johdolle näkyvyys siihen, millä tasolla valmius on

SeppoQ ei ole pelkästään esihenkilöiden tai työntekijöiden harjoitteluväline. Se antaa lisäksi organisaation johdolle kokonaiskuvan siitä, kuinka valmiita ihmiset todella ovat toimimaan käytännön tilanteissa.

Analyysi näyttää objektiivisesti, missä toimintavalmius on vahvaa, missä esiintyy epävarmuutta ja missä tarvitaan lisää tukea. Pelkkä koulutuksen suorittaminen tai oma kokemus valmiudesta ei vielä kerro, miten ihminen toimii tosipaikan tullen.

“Tavoitteena on auttaa organisaatioita tunnistamaan mahdolliset riskikohdat ennen kuin ne näkyvät arjen tilanteissa, henkilöstökokemuksessa tai liiketoiminnan tuloksissa”, Pänkäläinen sanoo.

Haluatko keskustella siitä, miten organisaatiosi voi valmistautua palkka-avoimuusdirektiivin mukanaan tuomiin tilanteisiin? Varaa esittely tai lue lisää täällä.